tiistai 7. tammikuuta 2020

Joulumatka junalla Tallinnasta Tartoon

Juna on hyvä vaihtoehto, kun matkustat Tallinnasta Tartoon. Testasimme Elronin nopeamman vuoron joulumatkalla. Matka kesti kaksi tuntia, ja juna oli minuutilleen ajoissa molempiin suuntiin. Nopeudessa juna päihittää bussit.

Joulun kunniaksi ostin liput ensimmäiseen luokkaan. Etukäteen Elronin verkkokaupasta ostettuina ne maksoivat reilut 13 euroa suuntaansa.

oranssi juna rautatieaseman laiturilla.
Tarton juna Tallinnan rautatieasemalla.

Lyhtyfestivaalin taikamaailma Tallinnassa

Testasimme samalla uuden 66-bussilinjan Tallinnassa, kun kävimme katsomassa laululavan kentällä kiinalaista lyhtyjuhlaa. Bussilla pääsi kätevästä Piritasta rautatieasemalle. Käytimme samaa bussia paluumatkalla asemalta satamaan.

Lyhtyjuhlan teokset olivat häikäisevän hienoja, pimeä ilta muuttui taikamaailmaksi niitä katsellessa.

Tapahtuma on avoinna 12. tammikuuta 2020 asti.


Jättimäinen lohikäärme on lyhtyfestivaalin näyttävimpiä teoksia. Kuva: Antti R



valoinstallaatio, jossa kaksi isoa sammakkoa istuu lumpeenlehdillä.
Sammakkoprinssi

Valokylä Tartossa

Valoistallaatioita riitti myös Viron joulukaupungiksi julistautuneessa Tartossa. Raatihuoneentori oli muuttunut valokyläksi, siltoja, rakennuksia ja puistojen puita oli valaistu myös muualla kaupungissa.

Raatihuoneentorin valokylä, valgusküla, oli viihtyisä kokonaisuus. Kuva: @mipsumopo
Tyrni-omenaglögiä ja perinteisiä vohveleita oli tarjolla mukavassa glögituvassa.


Kolmen päivän matkaan mahtui mukavasti kylpylää, ulkoilua ja kokonainen iltapäivä hienossa kansallismuseossa.

Raadin entisen sotilastukikohdan ja lentokentän kiitotien paikalle rakennettu Eesti Rahvasmuuseum on vaikuttava niin rakennuksena kuin sisällöltään. Turhaan ei Suomen matkailutoimittajien kilta palkinnut sitä vuoden 2017 parhaana ulkomaisena matkakohteena.

Neuvostoliiton aikuisen sotilastukikohdan kiitotien paikalle rakennetun museon sisäänkäynti on vaikuttava.
Kuva: @mipsumopo

Tartto on sopivan kokoinen kaupunki kävellen liikkumiseen. Me kuljimme jalan niin noin 2,5 kilometrin päässä sijaitsevaan kansallismuseoon kuin keskustaan. Matkan varrelta löytyi niin rappioromantiikkaa kuin modernia arkkitehtuuria ja kaikkea siltä väliltä.

Ikkunan koristeasetelmassa on neljä peikkoa.
Ikkunainstallaatio Kroonuaia-kadulta.

Muraali uuden talon seinässä.

Ikkunaluukun koristemaalaukset Kroonuaia-kadulla.

Ehdimme myös herkuttelemaan. Tarton Werner-kahvilan leivokset ovat kuin taideteoksia. Uusi tuttavuus oli V Spa -hotellin Joyce-ravintola. Sen grillatut portobellot hyppäsivät kirkkaasti suosikkiannosteni kärkeen.

Grillatut portobellot on täytetty samettisella sipuli-sinappihillokkeella. Niiden päällä on herneenpalkotikkuja ja
rapeaksi paahdettua lehtikaalia ja hapatettuja pikkusieniä. Lisukkeena on hernekreemiä. Kuva: @mipsumopo



Elron-junien aikataulut

lauantai 4. tammikuuta 2020

Miten lento- ja junamatkustajien määrä on kehittynyt Euroopassa?


Hain lento- ja junamatkustajien määrää koskevia tilastotietoja Maailmanpankin tilastopankista. Junamatkustajia koskevat tiedot ovat lähtöisin kansainväliseltä rautatieliitolta (International Railways Union) ja lentomatkustajien tiedot kansainväliseltä siviili-ilmailujärjestöltä (International Civil Aviation Organization).

Lentomatkustajien määrä on kasvanut erityisesti Isossa-Britanniassa ja Espanjassa. Laskua näkyy Saksassa ja Itävallassa. Ruotsin osalta tiedot löytyivät vain vuoteen 2004 asti.

Lentomatkustajien määrässä on notkahdus vuoden 2010 kohdalla Iso-Britanniassa, Saksassa ja Alankomaissa. Tuolloin tulivuoren purkaus Islannissa vaikutti lentoliikenteeseen erityisesti Pohjois-Euroopassa.


Junamatkustajien määrää mitataan henkilökilometreissä (henkilökilometri on matka lähtöasemalta määränpäähän kerrottuna matkustajien määrällä). Maailmanpankin kokoaman tilastotiedon valossa henkilökilometrien määrä on lähtenyt kasvuun etenkin Ranskassa. Myös Espanjassa ja Alankomaissa määrä on kasvussa.

Vertailua vaikeuttaa se, että tietokannassa ei löytynyt vielä 2018 tietoja kaikista maista.