Pelko tuli vastaan

Vasemmalla jyrkkä rinne avautuu 66 asteen kulmassa alas laaksoon, oikealla sama rinne kohoaa ylös, välissä kapea ja kivinen polku kääntyy tiukassa kulmassa. Siinä välissä hengittelen ja tarraan ruohotuppaaseen. Olemme jossain parin tuhannen metrin korkeudessa, puurajan yläpuolella.

Järki sanoo, että tietenkään en voi tipahtaa eikä mikään voima vedä alas. Pelko sanoo toista.

Hetken kuluttua saan koottua itseni ja pääsen eteenpäin. Tyylipisteitä ei heru, mutta vaellus jatkuu - hetken aikaan vielä heinistä ja kiviulokkeista turvaa hakien.

Miten tässä näin kävi? Minähän olen kokenut vaeltaja, Alpit kolunnut Sveitsin-vuosina ja Himalajalla hypellyt sen jälkeen.

Vuoristotaidot näyttävät ruostuvan siinä missä muutkin. Sveitsin pyramidiksi kutsuttu Niesenvuori ei päästä helpolla.

Maisemat ovat huikaisevan hienoja. Niitä uskaltaa ihailla silloin kun tasaista maata jalkojen vieressä on enemmän kuin muutama kymmen sentti.

Spiezin- ja Thuninjärvet hohtavat sinisinä, Alppien korkeimmat huiput lumisina ja alarinteiden pyökkimetsät ruosteenruskeina.

Sveitsiläiset vaeltajat ohittavat meidät mennen tullen. Eläkeiän reilusti ohittanut rouva juoksee alas lenkkitossuissa kuin paraskin triatlonisti.

Pääsemme ylös mekin. 

Moneen otteeseen ehtii Niesenbahnin funikulaari, kiskoköysiradan juna kolistella ylös ja alas. Sen rakentaminen miesvoimalla 1900-luvun alkuvuosina on ollut valtava ponnistus. 

350 miestä oli sitä tekemässä. Työpäivän päätteeksi he hurauttivat kuudessa minuutissa alas kiskoa pitkin kulkeneella kelkalla. 

Sveitsissä kun ollaan, hyvää ruokaa pöytiin tarjoiltuna on tarjolla. 

Alas reitti kulki lempeämmissä maisemissa. Rinteillä kukkivat pienet gentianat, alppikatkerot ja hopeaohdakkeet.

Pyramidia muistuttava Niesen on kiehtonut myös taiteilijoita. Sveitsiläinen Paul Klee on maalannut sen esimerkiksi tunnetussa työssään 1915

http://www.passion-estampes.com/deco/klee-der-niesen-eng.html

Niesenbahnin historia

http://www.baizer.ch/aktuell/index.cfm?rID=2176