Seitsemän kilometrin helppo höhenwanderung - vai miten se nyt olikaan?

Parin yön pysähdys alppien sylissä Innsbruckissa tarkoittaa väistämättä patikointia vuorilla. Etelä-Tirolin maisemat ovat huikeita, mutta parhaille paikoille ei päivässä pääse. Löysin kuitenkin meille kiinnostavan suurin piirtein samassa tasossa parissa tuhannessa metrissä kulkevan reitin, Höhenwanderung on termi saksaksi. 

Innsbruckissa on laaja ja hyvin toimiva julkinen liikenne. Meidän reittimme lähtöpiste oli noin kuuden kilometrin päässä sijaitseva kylä, Igls. Busseja sinne meni kymmenen minuutin välein kohtuulliseen 2,5 euron hintaan.

Gondolihissi vei ylös pariin tuhanteen metriin Patscherkofeliin, jossa talvella on laskettelurinteet. Nyt rinteillä kalkattivat lehmien kellot.

Kova tuuli heilutti gondolia viimeisillä metreillä niin ettei ole ihme, että hissi suljettiin iltapäivällä.

Yläasemalta löytyi kaunein rinneravintola, minkä olen nähnyt. Viime vuonna avattu valoisa Das Kofel on puurakentamisen taidonnäyte. Apfelstrudelissa puolestaan keittiö oli pannut parastaan. 

Zirbenwegin patikointireitti oli juuri sellainen kuin esitteissä luvattiin: leveä polku kulkee hienon sembramännikön katveessa ja näkymät Innsbruckin laakson toiselle laidalle ovat upeita. Kahdessa ja puolessa tunnissahan sen kävelee. Eikä haittaa, että reitin toisessa päässä oleva hiihtohissi kulkee vain viikonloppuna. Mehän kävelemme kepeästi alas Tulfesiin.

Meidän lisäksemme polulla kulki vain muutamia muita vaeltajia. Minulle vuoristoilma, astelu kivisellä polulla ja maiseman tuoksut toivat mieleen lukemattomat vaellukset Sveitsissä. 

Kävelimmehän me, mutta aikaa meni huomattavasti enemmän, kilometrejä kertyi ja polvet olivat kovilla. Korkeuseroa tuli yli tuhat metriä ja matkaa kaikkiaan 15 kilometriä.

Kannatti kyllä. Pähkinähakit lentelivät sembramännystä toiseen ja istahtivat välillä puun latvaan tähystämään. Vanhat sembrat sykähdyttivät ja maaruskan värit toivat mieleen muutaman viikon takaisen Lapin-vaelluksen. 

Kannatti myös juosta Tulfesissa päätepysäkillä odottaneeseen bussiin. Heti kun pääsimme takaisin Inssbruckiin sade alkoi ja vuoriston tapaan se oli runsasta. Aamulla meitä taitaa odottaa näkymä lumihuippuisille vuorille.